YRITTÄJÄT
Emäntänä tilalla häärään minä, Tiina Nissinen, kahden tytön äiti, luonto- ja eläinihminen henkeen ja vereen. Olen viljellyt tilaa vuodesta 2015 jolloin teimme sukupolvenvaihdoksen kotitilallani.
Samana vuonna hain pellot luomuvalvontaan.
Perheeseen kuuluu puoliso Sami, tyttäret Sara ja Netta. Vanhaa päärakennusta asuttaa vanhempani Mervi ja Juhani ja sen pihapiiri suorastaan kuhisee elämää: kanat ja Halti-koira saavat kuljeskella pihassa vapaasti elämästään nauttien.
Elämä maalla satokauden ulkopuolella on varsin leppoisaa, sesonkina saapuvat työntekijät ja tilalla asioivat asiakkaat tuovat mukavan piristyksen maatilan arkeen. Tilan työt jatkuvat pitkälle syksyyn, jonka jälkeen alkaakin tulevan kesän suunnittelu. Talvi-aikaan työskentelen myös tilan ulkopuolella lastenkulttuurin parissa, joka on luomuviljelyn ohella intohimoni.
Tilaamme kuuluu 150 hehtaaria talousmetsää jota hoidamme kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti. Metsämme on PEFC-sertifioitu. Erityinen ilonaihe itselleni on, että tilamme ranta-alueet (14ha) ja kaikki tilaan kuuluvat 15 saarta ovat kaikelta talouskäytöltä rauhoitettua luonnonsuojelualuetta. Jakamien saaristossa pääsee kokemaan täysin luonnontilaisen ympäristön, suosittelen kokeilemaan!
Oma perhe ja erityisesti vanha emäntä Mervi ovat mukana tilan töissä ja satokaudella saamme täydennystä tiimiin Ukrainasta saapuvista kausityöntekijöistä.
Otamme mielellämme kesäaikaan myös maatalous- ja
puutarha-alan harjoittelijoita ja työntekijöitä, kysy rohkeasti lisää!
LUOMUVILJELY
Kaikki peltojemme tuotanto on vuodesta 2016 saakka ollut sertifioitua, valvottua luomutuotantoa. Se tarkoittaa sitä, että ruokaa pyritään tuottamaan niin puhtaasti ja ympäristöä kuormittamatta kuin mahdollista. Oikeastaan luomuviljely on pitkälti palaamista hyviin vanhoihin käytäntöihin: monipuoliseen viljelykiertoon, orgaanisiin lannoitteisiin ja myrkyttömään viljelyyn.
Viljelykierrossa käytetään typensitojakasveja, kuten apiloita ja virnoja. Toisinaan nurmikasvustot murskataan tai niitetään maahan jolloin kasvusto hajoaa maahan antaen ravinteita seuraavalle viljelykasville. Tätä kutsutaan viherlannoitukseksi. Hajotessaan maahan kasvusto sitoo itseensä hiilidioksidia, joten luomuviljely hillitsee osaltaan ilmastonmuutosta!
Viherlannoituksen lisäksi käytämme peruslannoituksena karjanlantakompostia ja satovuosina täydennyslannoituksena puhdistettua kananlantavalmistetta. Mansikka on vaativa viljelykasvi, joten hivenravinteita lisätään sekä perustamisvaiheessa rakeisina että satovuosina kasvustoon ruiskuttaen tarpeen mukaan. Ravinnetarpeita selvitetään kasvustoa havainnoimalla sekä maa- ja lehtianalyyseillä. Käytetyt hivenravinteet ovat luomuhyväksyttyjä.
Meidän tilalla mansikalla on käytössä tihkukastelu, jossa vesi tulee suoraan mansikan juuristoon. Penkkirivissä kulkee kasteluletku, jossa on reikiä tasaisin välein.
Lisäysaineisto on sertifioitua luomutuotantoa, paitsi jos taimia tai siemeniä ei ole saatavilla luomuna. Mansikoiden luomutaimien saatavuus on vaihtelevaa joten toisinaan olemme lisänneet mansikkaa myös omista taimista rönsyjä keräämällä.
Mansikalla on lukuisia tauteja ja tuholaisia, joten satotappioihin on aina varauduttava. Koska luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita, keinot tautien ja tuholaisten torjumiseen ovat rajallisia. Harmaahome on taudeista pahin, sillä se aiheuttaa kosteina kesinä mittavat satotappiot. Luomumansikat istutetaan harvaan jotta kasvusto tuulettuisi hyvin. Keväällä kukinnan aikaan harmaahometta torjutaan mehiläislevitteisellä mikrobivalmisteella, joka estää harmaahomeen pääsyn kukkapohjaan. Kuivina kesinä mansikan riesana on taasen mansikkahärmä, jota torjutaan ruiskuttamalla kasvustoon rikkilannoitetta tai rypsiöljyvalmistetta. Tuholaisista pahimpia ovat vihannes- ja mansikkapunkki sekä ripsiäiset. Niitä torjutaan ripsiäispetopunkeilla, jotka levitetään kasvustoon aikasin keväällä.